Kirkkomusiikkiluennon lajit

1. litania: Dittersdorfin Litaniae lauretanea, jossa 6 osaa, osa 3 ”Rosa mystica”

2. Stabat mater: Pergolesin Stabat mater, jossa 12 osaa, osat 7 ja 8, ”Eia, mater, fons amoris” ja ”Fac ut ardeat cor meum”

3. kantaatti/motetti: Hassen Miserere (psalmikantaatti, jossa 8 osaa), osa 4 ”Libera me”

4. lamentaatio: Jommellin Lamentazioni per il Mercoledì Santo, Lamentazione terza, ”Quoniam vindemiavit me”, ”Jerusalem convertere”

5. passio: Paisiellon La passione di Gesù Cristo, parte 2, aria ”Ai passi erranti”

6. oratorio: Galuppin La caduta di Adamo, aria ”Sente quest’alma”

7. messu: Vanhalin Missa pastoralis, Benedictus

8. requiem: Michael Haydnin Requiem, osa ”Dies irae”

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

Aikataulu syksyllä 2013

Luennot ovat joka perjantaina M-talon auditoriossa klo 13.00–14.30.

13.9. Klassismin vakava ooppera
20.9. Oopperareformi (HUOM: poikkeuksellinen paikka, R-talon kamarimusiikkisali)
27.9. Koominen ooppera I
4.10. Koominen ooppera II
11.10. Kirkkomusiikki
18.10. Klaveerimusiikki
25.10. Kamarimusiikki
1.11. Orkesterimusiikki
8.11. Haydn
15.11. Mozart oopperasäveltäjänä
22.11. Mozart soitinsäveltäjänä
29.11. Beethoven
6.12. EI LUENTOA
13.12. Myöhäisiä klassikoita
20.12. TENTTI

Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

Myöhäisiä klassikoita

 Kitarasäveltäjiä

Kaikkien soittimien tapaan kitarakin muutti muotoaan 1800-luvun vaihteessa: siitä tuli kuusikielinen ja yksikuoroinen aiemman viisikielisen ja kaksikuoroisen sijaan, volyymi kasvoi, tabulatuurin sijaan otettiin käyttöön viulunotaatio (tosin 8va). Uudistuksista huolimatta kitara ei lyöyt itseään läpi soittimena, ja suuret säveltäjät hylkäsivät sen, sillä piano oli toki näyttävämpi ja sinfonisempi konserttisoitin. Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

Ludwig van Beethoven

Johann Neidl: Beethoven (kaiverrus 1801)

Ludwig van Beethoven syntyi 16. tai 17.12.1770 Bonnissa, kuoli 26.3.1827 Wienissä. Hovilaulajaisä antoi ensiopetuksen, sillä hän halusi pojastaan ihmelasta. Ludwig opiskeli Bonnissa myös C. G. Neefen (1748–1798) johdolla, joka pani hänet soittamaan Bachin Das wohltemperierte Clavieria. Nuorukaisen ollessa 12–13-vuotias valmistuivat ensimmäiset julkaistut muunnelma- ja sonaattisävellykset. Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

Mozart soitinsäveltäjänä

WOLFGANG (AMADÉ) MOZART

Mozart syntyi Salzburgissa 27.1.1756, jossa sijaitsi arkkipiispanistuin, ja sai kasteessa nimen Joannes Chrysost[omus]Wolfgangus Theophilus [Mozart]; hän kuoli Wienissä 5.12.1791.


Mozartin kastetodistus Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

Klassismin periodiikka ja muotomaailma

Kadenssit (Ernst Wilhelm Wolfin Musikalischer Unterricht, 1788, mukaan)

Sana ’kadenssi’ tulee latinan pohjalta italiasta (cadere = pudota, kaatua, langeta) ja tarkoittaa niin muodoin putoamista, hyppyä, ja ahtaammassa merkityksessä jonkin muotoyksilön päätöstä bassohypyn sisältävällä kadenssilla.

Tavanomaisimmat kadenssit jaetaan:
1) täydellisiin
2) epätäydellisiin
3) yksinkertaisiin
4) kaksinkertaisiin
5) kolminkertaisiin
6) väli- ja päätöskadensseihin
7) puolikadensseihin
8) harha/petoskadensseihin
9) vältettyihin kadensseihin
10) fermaatteihin eli lepokohtiin
11) urkupisteisiin
12) huudahduksiin ja kysymyksiin Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

Mozart oopperasäveltäjänä


Mozartin kenties yleisimmin tunnettu muotokuva, jonka maalasi Barbara Krafft 28 vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen.

Mozart on yleismaailmallisimmin tunnustettu oopperan nero. Useimmat oopperasäveltäjät ovat spesialisteja, mutta Mozart oli yhtä suvereeni soitinsäveltäjä, ja molempien alueiden kesken vallitsee tiivis vuorovaikutus: soitinmusiikki on oopperaa ja ooppera edellyttää soitinmusiikillista tarkkuutta tekemisessä. Mozartin musiikissa vallitseekin oopperamais-teatterillis-karakterisoivan sekä konserttomais-instrumentaalis-virtuoosisen ajattelun ykseys: oopperat kokonaisuutena ovat verrattavissa sinfoniaan ja pianokonserttoon; ensemblet ja aariat löytävät vastineensa kamarimusiikista (jousikvartetot ja -kvintetot) ja pianomusiikista (konserttojen ja sonaattien hitaat osat ovat cantabile-aarioita, nopeat osat bravuuriaarioita). Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi