Kirjoittajan arkistot: murtsahdus

Kirkkomusiikkiluennon lajit

1. litania: Dittersdorfin Litaniae lauretanea, jossa 6 osaa, osa 3 ”Rosa mystica” 2. Stabat mater: Pergolesin Stabat mater, jossa 12 osaa, osat 7 ja 8, ”Eia, mater, fons amoris” ja ”Fac ut ardeat cor meum” 3. kantaatti/motetti: Hassen Miserere (psalmikantaatti, jossa 8 osaa), osa … Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

Aikataulu syksyllä 2013

Luennot ovat joka perjantaina M-talon auditoriossa klo 13.00–14.30. 13.9. Klassismin vakava ooppera 20.9. Oopperareformi (HUOM: poikkeuksellinen paikka, R-talon kamarimusiikkisali) 27.9. Koominen ooppera I 4.10. Koominen ooppera II 11.10. Kirkkomusiikki 18.10. Klaveerimusiikki 25.10. Kamarimusiikki 1.11. Orkesterimusiikki 8.11. Haydn 15.11. Mozart oopperasäveltäjänä 22.11. Mozart soitinsäveltäjänä 29.11. Beethoven 6.12. EI LUENTOA … Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

Myöhäisiä klassikoita

 Kitarasäveltäjiä Kaikkien soittimien tapaan kitarakin muutti muotoaan 1800-luvun vaihteessa: siitä tuli kuusikielinen ja yksikuoroinen aiemman viisikielisen ja kaksikuoroisen sijaan, volyymi kasvoi, tabulatuurin sijaan otettiin käyttöön viulunotaatio (tosin 8va). Uudistuksista huolimatta kitara ei lyöyt itseään läpi soittimena, ja suuret säveltäjät hylkäsivät … Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

Ludwig van Beethoven

Johann Neidl: Beethoven (kaiverrus 1801) Ludwig van Beethoven syntyi 16. tai 17.12.1770 Bonnissa, kuoli 26.3.1827 Wienissä. Hovilaulajaisä antoi ensiopetuksen, sillä hän halusi pojastaan ihmelasta. Ludwig opiskeli Bonnissa myös C. G. Neefen (1748–1798) johdolla, joka pani hänet soittamaan Bachin Das wohltemperierte Clavieria. … Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

Mozart soitinsäveltäjänä

WOLFGANG (AMADÉ) MOZART Mozart syntyi Salzburgissa 27.1.1756, jossa sijaitsi arkkipiispanistuin, ja sai kasteessa nimen Joannes Chrysost[omus]Wolfgangus Theophilus [Mozart]; hän kuoli Wienissä 5.12.1791. Mozartin kastetodistus

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

Klassismin periodiikka ja muotomaailma

Kadenssit (Ernst Wilhelm Wolfin Musikalischer Unterricht, 1788, mukaan) Sana ’kadenssi’ tulee latinan pohjalta italiasta (cadere = pudota, kaatua, langeta) ja tarkoittaa niin muodoin putoamista, hyppyä, ja ahtaammassa merkityksessä jonkin muotoyksilön päätöstä bassohypyn sisältävällä kadenssilla. Tavanomaisimmat kadenssit jaetaan: 1) täydellisiin (volllommene … Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi

Mozart oopperasäveltäjänä

Mozartin kenties yleisimmin tunnettu muotokuva, jonka maalasi Barbara Krafft 28 vuotta säveltäjän kuoleman jälkeen. Mozart on yleismaailmallisimmin tunnustettu oopperan nero. Useimmat oopperasäveltäjät ovat spesialisteja, mutta Mozart oli yhtä suvereeni soitinsäveltäjä, ja molempien alueiden kesken vallitsee tiivis vuorovaikutus: soitinmusiikki on oopperaa … Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi