Perusinfo

MODULI 3:N TENTTI

1. KUUNTELUOSUUS

Moduli 3 käsittää klassismin ajan n. 1720–n. 1820. Tentissä kuullaan 10 esimerkkiä, joissa vastataan viiteen kohtaan:

1) sävellyksen laji (kantaatti, jousikvartetto) tai nimi (“Eroica”-sinfonia yms.)
2) säveltäjän nimi tai kansallisuus
3) sävellyksen edustama tyyli tai aikakausi (galantti tms.)
4) sävellyksen syntyajankohta: oikea vuosikymmen (esim. 1760-luku; vastaukseksi kelpaavat myös viereiset vuosikymmenet eli 1750-luku ja 1770-luku)
5) sävellyksen kieli (latina, ranska, italia, espanja, saksa, englanti, venäjä tms.); kokoonpano (soittimia ja/tai lauluääniä tai orkesteri tms.); ilmaisu tai karakteri

2. KUUNTELULISTA

Tentin kuunteluosuutta varten kuunnellaan 198:n kappaleen listalta 70 tähdellä merkittyä esimerkkiä, jotka tulevat tenttiin. Niitä voi kuunnella suoraan seuraavasta osoitteesta:

https://klassismi.wordpress.com/2011/09/04/klassismin-kuuntelulista/

siten, että jonkin esimerkin klikkaaminen vaatii ensimmäisellä kerralla kirjautumisen Siban tunnuksilla, mutta sitten linkit aukeavat automaattisesti joko
Naxos Music Library -,
Classical Music Library – tai
Opera in Video -digitietokantoihin.

Classical Scores Library on lisäksi nuottitietokanta, jossa on jo tuhansia nuotteja, eli kuunnellessasi voit monessa tapauksessa katsoa samalla nuotteja. Yli 100.000 ilmaista diginuottia löytyy IMSLP- eli Petrucci-tietokannasta osoitteesta:

http://imslp.org/index.php?title=Category:Composers


3. KIRJALLINEN OSUUS

MUHI

Kirjallisen osuuden voi opiskella eri tavoin. Klassismista on olemassa aineistoa Muhi-verkkosivulla, joka täydentyy vähitellen: Ilkka Oramon ja Erkki Tuppuraisen kirjoittamia, mutta myös Veijo Murtomäen laatimia klassismi-artikkelisarjoja ja muutamien lehtijuttujen Muhi-versioita. Osoite on

http://www.siba.fi/muhi

Muhissa on hakutoiminto, jolla löytää periaatteessa kaiken, mitä sivustolla on, mutta kun on löytänyt yhden johonkin osa-alueeseen kuuluvan artikkelin, vaikkapa Myöhäisklassismi, kannattaa katsoa menyssä printterin oikealla puolella olevaa ikonia, jota klikkaamalla saa näkymään koko artikkelisarjan.

Seuraavat VM:n laatimat klassismi-artikkelisarjat ovat saatavilla:

1. Artikkelisarja: Johdatus musiikin klassismiin
Klassismin käsitteestä, ilmaisusta ja taustavoimista
Galantti, Empfindsamkeit, Sturm und Drang
(Täys)klassismi
Myöhäisklassismi

2. Artikkelisarja: Italialainen vakava ooppera 1700-luvulla
Oopperakulttuurin taustavoimat
Napolilaissäveltäjiä ja muita italialaissäveltäjiä
Toinen napolilainen säveltäjäpolvi
Uusnapolilainen koulukunta

3. Artikkelisarja: Christoph Willibald Gluckin oopperauudistus
Gluckin varhaisura
Gluckin Wienin-aika
Gluckin Orfeus ja Eurydike -ooppera
Gluckin Pariisin-aika

4. Artikkelisarja: Gluckin seuraajat ja kustaviaaninen ooppera
Gluckin vastahahmoja ja seuraajia
Antonio Salieri
Kustaviaaninen ooppera

5. Artikkelisarja: Koominen ooppera 1700-luvun alun Italiassa
Commedia dell’arte
Contrascena ja intermezzo
Commedia per musica

6. Artikkelisarja: Klassismin koominen ooppera
Italialaisen opera buffan alkuvaihe: Goldoni ja Galuppi
Myöhempi italialainen ooppera buffa
Ranskalainen koominen ooppera
Saksalainen Singspiel ja melodraama
Englantilainen ja espanjalainen koominen ooppera

7. Artikkelisarja: Klassismin kirkkomusiikki
Kirkkomusiikki valistuksen aikana
Klassismin kirkkomusiikki Italiassa
Klassismin kirkkomusiikki saksalaisella kielialueella
Kuoromusiikki protestanttisessa Saksassa
Motetti, messu ja oratorio Ranskassa
Kirkkomusiikki Espanjassa, Englannissa, Ruotsissa ja Venäjällä

8. Artikkelisarja: Klassismin kaveerimusiikki
Fortepiano ja pianoforte
Sonaattiperiaate ja -kulttuuri
Säestetty sonaatti
Sonaatin espanjalaisalku
Italialaisia varhais- ja täysklassikoita
Bachin pojat ja muita saksalaissäveltäjiä
Wieniläis- ja böömiläis- sekä pariisilaissäveltäjiä
Naispianosäveltäjiä klassismissa
Sonaattisäveltäjiä Ruotsista ja Englannista

9. Artikkelisarja: Klassismin kamarimusiikki
Kamarimusiikin kehityksen sosiaaliset taustatekijät
Kamarimusiikin muodot
Kamarimusiikkisäveltäjiä Mannheimista ja Wienistä
Italialaisia kamarimusiikkisäveltäjiä
Ranskalaisia kamarimusiikkisäveltäjiä
Skandinaavisia, venäläisiä sekä muita kamarimusiikkisäveltäjiä
Anton Reicha sekä muita myöhäis- ja jälkiklassismin kamarisäveltäjiä

10. Artikkelisarja: Klassismin orkesterimusiikki
Orkesterimusiikki: Sinfonia ja uvertyyri eli alkusoitto
Saksalaisen sinfonian statistiikka
Mannheimin orkesteri ja sinfoniakulttuuri
Wieniläinen sinfonia
Berliiniläisiä ja muita saksalaisia sinfonikkoja
Lontoolaisia ja pariisilaisia sinfonikkoja
Böömiläisiä, iberialaisia ja tanskalaisia sinfonikkoja
Klassinen konsertto

11. Joseph Haydn
Joseph Haydn (1732–1809)
Sinfonia- ja orkesterimusiikki
Jousikvartetot ja muu kamarimusiikki
Vokaalimusiikki

12. W. A. Mozartin oopperamusiikki
Mozart oopperasäveltäjänä
Opera seria
Opera buffa
Singspiel-vaikutteiset oopperat

13. Mozart soitinsäveltäjänä
Varhaisvaiheet (1756-1773)
Mozart nuorena miehenä: Salzburgin aika (1773-81)
Mozart Wienissä (1781-91)

14. Ludwig van Beethoven
Beethovenin elämä ja tuotanto
Nuori Beethoven
Beethovenin ”sankarillinen” tyylikausi
Beethovenin myöhäistuotanto

15. Myöhäisiä klassikoita
Kitarasäveltäjiä
Pianosäveltäjiä
Luigi Cherubini

4. LUETTAVAA KIRJALLISUUTTA

Kirjallisuutta moduli 3:een löytyy muutama teos; ks. tarkemmat tiedot Opinto-opas 2012–2013. Tässä tärkeimmät:
• Donal J. Grout & Claude Palisca: A History of Western Music
• Julian Rushton: Classical Music, joka löytyy myös suomennettuna Klassismin musiikki(Huom! jos luet tätä, käytä rinnalla tekemääni korjauslistaa, jossa pahimmat käännösongelmat on oiottu; pyydä korjauslista, jos luet suomennosta.)

Kirjaston tietokannoissa on myös koko länsimaisen musiikin historian käsittävä aineisto nimellä Oxford History of Western Music, josta voi luonnollisesti lukea klassismi-osuuden.

Kirjallinen tentti

Jos on tehtävä kirjallinen tentti tai haluaa osallistua siihen, kannattaa valmistautua hallitsemalla esseetä varten muutama osa-alue kokonaan: esim. Haydn kamarimusiikkisäveltäjänä tms. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota terminologiaan, sillä niitä kysytään. Lisäksi voi tulla monivalinta- tai yhdistämistehtäviä.

5. SUORITTAMINEN

Kirjalliselta osuudelta välttyy, jos on poissa korkeintaan kolme kertaa. Kirjallisen tentin voi toki aina tehdä, etenkin jos mielii viisastua ja/tai saada korkean arvosanan; tosin hyvällä kuuntelumenestykselläkin yltää korkealle.

Jos on kaksi poissaoloa, toisen niistä voi korvata oopperassa käynnillä, jos on soitonopiskelija, tai sinfoniakonsertissa käynnillä, jos on laulunopiskelija, jolloin kokemuksesta kirjoitetaan pieni raportti, n. ½–1 sivua. Jos on kolme poissaoloa, luetaan lisäksi nettisivua ja/tai kirjaa/kirjoja ja lähetetään mulle e-mailina pieni referaatti.

Jos on yli kolme poissaoloa, aina joutuu tekemään kirjallisen kuulustelun, johon valmistaudutaan em. materiaalin perusteella.

Jos poissaoloja tulee enemmän kuin viisi, luetaan tenttikirjallisuuden ohella myös 1–2 teosta täydennyskirjalistalta. Kirjalistaa voi hyödyntää halutessaan myös vähemmillä poissaoloilla. Tällöin laadit aina lyhyen referaatin tai esseen kirjasta joko tentin yhteydessä tai kotona ja lähettää mulle taasen e-mailina tekstin.

e-mail: veijo.murtomaki@uniarts.fi

Suoritustavat

1) luennot & kuuntelutentti (poissaoloja vain 1–2): 2 op
2) luennot & kuuntelu- ja kirjallinen tentti (poissaoloja yli 3): 2 op
3) luennot & kuuntelu- ja kirjallinen tentti & lisälukemista (poissaoloja yli 5): 2 op
4) luennot & kuuntelutentti & luentopäiväkirja: 3 op
5) luennot & kuuntelutentii & kuunteluraportteja: 3 op
6) luennot & kuuntelutentti & esseitä: 3 op
7) luennot & kuuntelutentti & edellisten yhdistelmä: 3 op
8) luento-osuuden voi korvata myös kirjatentillä & kuuntelutentillä: 2 op, jolloin 3 op voi saada lisätyöllä (muulla lukemisella ja/tai kuuntelulla).

Idea on se, että halutessasi yhdestä historiamodulista voi saada lisätyöllä enemmän pisteitä sekä voi syventyä johonkin aikakauteen tai sen osa-alueeseen lukemalla kirjallisuutta ja tekemällä referaatteja/esseitä ja/tai tutustumalla johonkin osa-alueeseen nuotti- ja lisäkuuntelumateriaalin avulla.

Pieni kirjallinen tehtävä

Koska nyt modulista saa aina vähintään 2 op, ajatuksena on laatia pieni kirjallinen tehtävä, jossa harjoitellaan samalla lähteiden käyttöä. Niiksi käyvät tietenkin erilaiset, erikieliset musiikinhistoriat (myös Muhi), säveltäjäelämäkerrat sekä SibAn kirjaston tietokannat: Grove Music Online, JSTOR, Oxford History of Western Music (ks. linkit alla), Wikipediaakin voi käyttää soveltuvin osin (etenkin suomalaiset artikkelit ovat tynkiä ja joskus sisällöltään epätarkkoja) ja nuottien suhteen IMSLP on hieno resurssi (ks. linkki yllä). Tehtävän mitta on noin yksi sivu ja lähteet pitää luetella lopussa. Tehtävän voi tehdä esim. konsertin käsiohjelmatekstinä, säveltäjämuotokuvana tai jonkin genren tai ilmiön luonnehdintana. Tehtävän voi tehdä missä tähänsä vaiheessa kurssia, kun jokin asia ”kolahtaa”, mutta viimeistään tenttiin tullessa.

Moduliin 3 kuuluu siis se yksi pieni kirjoitus, ks. yllä Pieni kirjallinen tehtävä. Se voi olla siis säveltäjä- tai teosesittely (konsertin käsiohjelmateksti), jonkin ilmiön tai sävellyslajin lyhyt kuvaus, myös pieni levy-, ooppera- tai konserttiarvio klassismin ajan musiikista. Omia käsityksiä ja päähänpistojakin voi olla mukana, etenkin jos kirjoitus on tarkoitettu arvosteluksi.

Valitkaa mieluusti säveltäjä ja/tai teos, jota ette tunne ennestään.

Tärkeimmät ohjeet:
-huolehdi että annat säveltäjästä ja teoksesta täsmätiedot
-kirjoita täydellisiä virkkeitä
-kursivoi teosnimet, jos ovat erisnimiä (esim. Ryöstö seraljista)
-lajiyleisnimiä ei kursivoida eikä isoa kirjainta käytetä: siten sinfonia nro 2, viulukonsertto e-molli jne.
-mollit pienellä, duurit suurella: h-molli-jousikvartetto, B-duuri-pianokonsertto
-kuten näet on erikseen tavuviiva (-) ja yhdysviiva (–), joista jälkimmäinen on pidempi ja köytä sitä aina vuosilukujen tai sivunumeroiden yhteydessä: esim. 1732–1809, jossa on yhdysviiva, kun taas a-molli-pianosonaatti sisältää 2 tavuviivaa.
-laajuus: 1000–2000 merkkiä

Kirjoituksen voi palauttaa milloin tahansa, viimeistään tentissä 18.12. ja annan siitä palautteen niin sisällön kuin kirjoitusasun suhteen.

Kirjallista tietoa etsiessäsi hyödyllisiä Siban kirjaston tietokantoja ovat:

1) Grove Music Online
2) ebrary
3) JSTOR
4) IIMP
5) RIPM Online Archive
6) Dissertations and Theses
7) Oxford History of Western Music

Vaihtoehtoinen suoritustapa kuuntelutentille

Kirjoitat jokaisen luennon alueelta kahdesta esimerkistä kuunteluraportin (yht. n. 1 sivu), jossa arvioit kappaleiden tyyliä, muotoa, tekstisisältöä (jos laulumusiikkia), ilmaisua sekä teet omia henkilökohtaisia huomioita kappaleen kiinnostavista yksityiskohdista ja kokonaisuudesta. Huom.: puolet kappaleista on oltava laulumusiikkia (soololaulu-, kamarilaulu-, kirkko- tai oopperamusiikkia).

Kuunnellessasi kappaleita kuuntelulistalta voit samalla katsoa nuotteja sivulta

http://imslp.org/index.php?title=Category:Composers

Luentopäiväkirja

Luentopäiväkirja korvaa perinteisen luentokertauksen = kirjallisen kuulustelun. Opiskelijan kirjatessa luennolla oppimiaan asioita itselleen jäsennellyssä muodossa, on luentopäiväkirja hänelle oppimisen apuväline parhaimmillaan. Vaikka luentopäiväkirja ei ole kaikista helpoin opintojen suorittamisen väline, mahdollistaa se luennon mieleen palauttamisen myös useiden vuosienkin jälkeen.

Mitä luentopäiväkirja tarkoittaa opiskelijalle?

Luentopäiväkirja vaatii opiskelijalta sitoutumista. Tämä tarkoittaa sitä, että luennoilla on syytä käydä säännöllisesti. Tyydyttävälläkin arvosanalla arvostellusta luentopäiväkirjasta tulee käydä ilmi, että opiskelija on ymmärtänyt luennon oleellisimmat asiat. Pinnallinen asian käsittely, pelkkä luennoitsijan referointi, asiavirheet, asiaan liittymättömät kommentit tai perustelemattomat mielenilmaisut eivät ole toivottavia. Opiskelija saa kurssin päätteeksi palautetta luentopäiväkirjastaan opettajalta eli kommentoidun luentopäiväkirjan vastauspostina.

Mitä luentopäiväkirja sisältää?

Luentopäiväkirjassa käsitellään luennolla esitettyjä teemoja, käsitteitä ja ongelmia jäsennellyssä muodossa. Kaikkia luennolla esille nousseita asioita ei ole tarkoituksenmukaista kommentoida päiväkirjassa. Muutaman keskeisen asian tiivis käsittely riittää. Jos luennolla on esitetty luentorunko tai kirjallisuuslistoja, ei niitä pidä kopioida sellaisenaan luentopäiväkirjaan. Oleellista luentopäiväkirjan kirjoittamisessa on jäsentely, huolellinen ja kriittinen kommentointi (sekä opetuksen että mahdollisten keskustelujen) ja perusteltu argumentointi. Tämän lisäksi luentopäiväkirjassa tulisi pyrkiä luennolla esitettyjen asioiden problematisointiin. Tämän problematisoinnin tulisi kuitenkin olla perusteltua.

Miten luentopäiväkirja rakennetaan?

Mitään yleistä esimerkkimallia luentopäiväkirjoille ei ole olemassa, joten persoonallisetkin toteutustavat sallitaan. Kaksi mahdollista mallia ovat kuitenkin seuraavat:
(1) aluksi yhden kappaleen verran luennon referointi ja sen jälkeen 1–2 kappaletta referoidun kommentointia jne., tai
(2) ”esseemäisempi” rajoitetumpaan määrään käsiteltyjä aiheita keskittyvä suorasanainen ja loogisesti etenevä päiväkirja.

Yleisellä tasolla luentopäiväkirjan jäsennys seuraa luentorunkoa. 14 tunnin mittaisesta luentosarjasta sta tehtävän luentopäiväkirjan pituus on 5–15 sivua. Muotoiluasetukset ovat seuraavat: fontti (times new roman) 12, riviväli 1½, tasaus molemmissa reunoissa. Päiväkirjan kanteen merkitään luentosarjan nimi, ajankohta, opettaja, opiskelijan nimi ja opiskelijanumero.
(VM mukaillen tekstiä: http://www.jyu.fi/yhtfil/fil/pdf/luenpa.pdf)

Oppimispäiväkirja (Luentopäiväkirja)

Mitä se on?
• luentosarjan kirjalliselle loppukuulustelulle vaihtoehtoinen opiskelumuoto
• luennoitsijan tapa saada selville, onko opetettu asia jättänyt jälkiä minnekään muualle kuin muistiinpanopapereihin
• tarkoituksena on pohtia kriittisesti luennon sisältöä ja tulkintoja
• persoonalliset näkökulmat kuuluvat asiaan ja luennoitsijan kanssa voi olla eri mieltä, mutta oma kantansa on pystyttävä perustelemaan
• opiskelupäiväkirjasuoritukseen voi kuulua vertailu luennon ja kirjallisuuden välillä; tällöin laajuudesta ja op-määrästä sovitaan erikseen

Laadintaohjeet

1. lyhyitä kommentoituja esseemuotoisia huomioita luennon/oheiskirjallisuuden keskeisestä sisällöstä
2. huomiot voivat olla kriittisiä tai täydentäviä, ja ne voivat sisältää niin omia kuin muista lähteistä peräisin olevia ajatuksia
3. painota oppimiasi ajattelun apuvälineitä kuten käsitteitä, malleja ja teorioita, ja analysoi omia kokemuksiasi suhteessa niihin.
4. vältä pintapuolisia kommentteja; tarkoitus ei ole täyttää päiväkirjan sivuja yksityiskohtaisilla kuvauksilla omista kokemuksista (tosin niitäkin saa olla)
5. perustelut sille, miksi juuri valitut asiat saivat kunnian tulla kommentoiduiksi; lähtökohtana voi tällöin olla esim. että
-opiskelijan mielestä kyseessä on keskeisin (perustelut tälle) luennolla kirjassa esitetty aihepiiriin liittyvä ajatus
-opiskelija oppi omasta mielestään keskeisen uuden asian (perustelut keskeisyydelle)
-opiskelijalle syntyi ajatus (mikä?) liittyen omaan keskeneräiseen tai tulevaan kirjoitelmaan, seminaarityöhön tai tutkielmaan
-opiskelijan mielestä luennoitsijan esittämä/kirjallisuudesta luettu tulkinta oli yksipuolinen, luennosta/kirjallisuudesta puuttui jokin näkökulma
-luennolla esitetty/kirjallisuudesta luettu asia antoi yleisemmän oivalluksen (esim. suhteessa johonkin ajankohtaiseen aiheeseen tai yleisemmin historian käsittämiseen liittyen)
-opiskelija huomasi ristiriidan luennolla esitetyn ja kirjallisuudesta luetun välillä
6. huomioiden määrää ei voi täsmällisesti ilmoittaa, mutta keskimäärin jokaiselta luentokerralta tulisi olla vähintään yksi raportoitu ajatus; mikäli oheiskirjallisuus on ilmoitettu, huomion pitäisi sivuta/siteerata myös tätä
7. kirjallisuuteen viitataan kuten esseissä (vähintään kirjoittajan nimellä tekstissä; suorat sitaatit alaviittein, sivun tarkkuudella tarpeen vaatiessa; muista kirjallisuusluettelo päiväkirjan loppuun!); luennolla esitettyihin asioihin on hyvä viitata “luennolla (päivämäärä) mainittuna” asiana, tai malliin “luennoitsija sen-ja-sen mukaan … “
8.lisäksi opiskelupäiväkirjaan tulisi sisältyä noin sivun mittainen yhteenveto, jossa arvioidaan
-luentosarjaa (ja kirjallisuutta) sekä kurssin keskeisiä teemoja kokonaisuutena
-omaa oppimista kokonaisuutena
9. päiväkirjaa on helpointa laatia säännöllisesti, luentosarjan ollessa käynnissä, ei jälkeenpäin

Mitä se ei ole?

• luentojen 30-sivuinen referaatti, jonka tarkoituksena on informoida luennoitsijaa siitä, mistä tämä on puhunut ja mitä opiskelija siitä on ehtinyt kirjoittaa ylös
• puolihuolimaton ranskalaisilla viivoilla tehty kooste siitä, miten maailmaa parannetaan ja historiaa/nykypäivää/luennoitsijaa moralisoidaan
• väärinkuultuja lauseita kopioituna suoraan luentomuistiinpanoista tai hurskaita toiveita oman opiskelun tulevasta suunnasta (VM mukaillen tekstiä

http://www.uta.fi/laitokset/historia/opiskelijaopas/luentopaivakirja.html)

6. MODULI 3:N KIRJALLISTA TÄYDENNYSAINEISTOA

• Nikolaus Harnoncourt: Puhuva musiikki
• “niin kuin satakieli laulaa…”. Säveltäjät kirjoittavat kirjeit
ä, suom. Seppo Heikinheimo
• Henry Bacon: Oopperan historia (valikoiden)
• Glynne Wickham: Teatterihistoria (valikoiden)
• Georg Sand: Taiteilijattaren tarina (Consuelo)
• Jan Ling: En rundresa med Charles Burney. 1700-talets musikmiljöer
• Hans Åstrand: Joseph Martin Kraus. Den mest betydande gustavianska musikpersonligheten
• Bertil Hagman: Från Mozarts erotiska eskapader till Alma Mahlers fyra män. 28 essäer om musik och musikteater
• Kai Maasalo: Mozart ja hänen pianokonserttonsa
• Timo Mäkinen: Taikahuilu: Ihminen niin kuin sinäkin
• Norbert Elias: Mozart. Neron muotokuva
• 
Søren Kierkegaard: Mozart-esseet
• 
Wolfgang Hildesheimer: Mozart
• 
Eduard Mörike: Mozartin matka Pragiin
Antti Vihinen: Mozart ja minä
• Denis Matthews: Beethoven
• 
Leopold Mozart: Viulunsoiton perusteet
• 

C. P. E. Bach: Tutkielma oikeasta tavasta soittaa klaveeria
András Batta: Ooppera. Säveltäjät • Teokset • Esittäjät
• 
Johann Joachim Winckelmann: Jalosta yksinkertaisuudesta
• 
Laurence Sterne: Sentimentaalinen matkaTristram Shandy
• 
Henry Fielding: Tom Jones
• 
Voltaire: Candide
• Diderot: Jaakko Fatalisti ja hänen isäntänsä; Rameaun veljenpoika
Laclos: Vaarallisia suhteita
Casanova: Vaellusvuodet 1–2
Saarenheimo, Eero: Casanova ja Sprengtporten
Mäkelä, Hannu: Casanova
Lessing, G. E.: Nathan Viisas
Friedrich Hölderlin: Vaeltaja; Huomautuksia Sofokleen kääntämisestä
Johann Gottlieb Fichte: Tiedeopin perusta
Pertti Karkama: Kadonnutta ihmisyyttä etsimässä (= Herder-johdatus)
• Herder, Suomi, Eurooppa, toim. Sakari Ollitervo & Katri Immonen
• Immanuel Kant: Prolegomena
• Christopher Want & Andrzej Klimowski: Kant vasta-alkaville ja edistyville
• J. W. von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset; Faust; Vaaliheimolaiset
• Friedrich Schiller: Rosvot; Kavaluus ja rakkaus; Naiivista ja sentimentaalisesta runoudesta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s